Islamin perinteiden pakanalliset taustat?

Islamin perustaja ja profeetta Muhammed syntyi vuonna 570 eKr. Arabian niemimaalla Abdallah-nimiselle miehelle. Muhammedin isä kuoli ennen hänen syntymäänsä ja isoisä otti vastasyntyneen hoitoonsa. Isoisä kuoli Muhammedin ollessa kahdeksanvuotias ja hänen setänsä Abu Talib otti hänet kasvatikseen. Muhammed avioitui ensimmäisen kerran ollessaan 25-vuotias.

Noin neljäkymmentävuotiaana Muhammed alkoi nähdä näkyjä, jotka muokkasivat uuden uskonnon islamin ja loivat perustan sen pyhälle kirjalle, Koraanille.

Ennen islamia Arabian niemimaan arabeilla ei ollut kirjallista historiaa. Mutta heidän tiedetään palvoneen monia jumalia. Islamin perimätiedon mukaan (Abdullad bin Masud) Mekan Kaabassa palvottiin 360 epäjumalaa (Sahih Bukhari 3:658). Muhammed alkoi alun perin toimia tätä monijumalaisuutta vastaan.

Arabien palvonnan kohteina on arveltu olevan pääasiassa taivaan kappaleet, aurinko, kuu ja tähdet. Tämän perusteella arvellaan, että islamin tunnuksen, kuun sirpin, alkuperä olisi arabien kuun palvonnassa.

Ensimmäisen Muhammedin elämänkerran kirjoittaja Isbn Ishaq kertoo arabien kunnioittaneen myös ”pyhiä kiviä”. Ennen islamia arabiheimojen epäjumalanpalvelus keskittyi Mekassa olevaan kuution muotoiseen Kaaban pyhäkköön. Pyhäkössä on maahan pudonnut musta meteoriitti, jota arabiheimot palvoivat pyhänä.

Kun epäjumalia tultiin palvomaan Mekkaan, niin Kaaban kiveä käytiin suutelemassa. Muhammed saapuessa Mekkaan, myös hän kävi suutelemassa kiveä (Sahih Bukhari 2:667). Nykyisin muslimit suorittavat saman tradition käydessään pyhiinvaelluksella Mekassa. Muhammed siirsi tämän tradition arabien uskomuksista suoraan islamiin.

Pyhiinvaellusmatkalla muslimit kiertävät Kaaban seitsemän kertaa ja menevät sen jälkeen paholaista symboloivien pylväiden luo ja kivittävät niitä. Tähän rituaaliin liittyy myös Mekan päämoskeijan lähellä sijaitsevien vuorten Safan ja Marwan välin juokseminen seitsemän kertaa.

Koraani kertoo, että tämä rituaali oli voimassa jo ennen islamia. Muhammed siirsi myös tämän epäjumalien palvontaan kuuluvan tavan suoraan islamiin (Suura 2:158).

Muhammed kuului arabian suurimpaan heimoon, quaraish-heimoon. Ennen islamia tämä heimo sai tuloja epäjumalanpalvojien palvontamatkoista Kaabaan. Suuret joukot arabiheimoja saapui palvomaan jumalia mustalla kankaalla päällystetyn rakennuksen sisälle ja sen ympärille.

On ajateltu, että Muhammed jätti nämä epäjumalanpalvontatavat islamiin juuri quaraish-heimon mieliksi, koska rituaalit eivät suoraan uhanneet islamia. Kun quaraishilaiset kääntyivät muslimeiksi, heidän tulonsa säilyivät muslimien jatkaessa arabien pyhiinvaellus käytäntöjä Kaabaan.

Arabian niemimaan yksi suurimmista uskontoryhmistä olivat saabilaiset. Heidät mainitaan myös Koraanissa Suurassa 22:17. Saabilaiset olivat tähtien palvojia ja heillä oli oma pyhä kirja, Seetin kirja.

Syyrialainen historioitsija Abu’l Fida (1273 – 1331) kirjoittaa heidän rukoilleen seitsemän kertaa päivässä. Saabilaiset myös paastoavat kolmekymmentä päivää kerran vuodessa. Saabilaisten paasto alkoi yön viimeisestä neljänneksestä seuraavan päivän auringon laskuun asti. Saabilaiset myös kunnioittivat ”Mekan Taloa” eli Kaabaa.

Väitetään, että Muhammed siirsi saabilaisten rukous ja paastotavat islamiin lähes sellaisenaan. Muslimit rukoilevat viisi kertaa päivässä ja heillä on joka vuosi kolmenkymmenen päivän paastokausi, ramadan. Ramadanin aikana paasto kestää päivän ajan ja yöllä on lupa syödä ja juoda.

Pakanallisten uskontojen lisäksi Muhammed otti aineistoa islamiin Arabian niemimaalla asuvien juutalaisten ja kristittyjen kirjoituksista.

Edellä esitettyjen väitteiden perusteella islam olisi synkretistinen uskonto, joka syntyessään otti voimakkaasti vaikutteita ympäröivistä uskonnoista. Muhammed muokkasi näiden uskontojen kirjoituksia ja tapoja omien tarkoitusperien mukaisiksi ja saikin muodostamansa uskonnon ja sotatoimiensa kautta kunnioitetun ja vaikuttavan aseman Arabian niemimaalla.