Armenialaisten kansanmurha

Turkin armenialaiset pelkäävät yhä puhua lähes sata vuotta sitten tapahtuneesta kansanmurhasta. Kansanmurha tapahtui kun nyky-Turkkia edeltänyt osmanivaltakunta hajosi ensimmäisen maailmansodan aikana 1915 – 1917.

Pelkoa tuo enemmistöturkkilaisten vihamielinen asenoituminen ja lait jotka määrittelevät kansanmurhasta puhumisen maanpetturuudeksi. Esimerkkinä tästä on tapaus, jossa turkkilaiset äärinationalistit murhasivat Istanbulissa armenialaisen Agos-lehden perustajan ja päätoimittajan Hrant Dinkin vuonna 2007. Dink oli ollut kaksi vuotta aiemmin tuomittuna puolen vuoden ehdolliseen vankeuteen ”turkkilaisuuden halventamisesta”. Dink sai tuomion kun hän oli käsitellyt lehdessä puolentoista miljoonan armenialaisen hengen vaatinutta joukkomurhaa.

Turkkilainen tunnettu Nobel-kirjailija, Orhan Pamuk, joutui myös vaikeuksiin otettuaan armenialaisen kansanmurhan esille sveitsiläislehden haastattelussa 2005. Viranomaiset peruivat kuitenkin syytteen kansainvälisesti tunnettua Pamukia vastaan. Tapaus sai julkisuutta Turkissa ja Orhan Pamuk joutui pakenemaan Turkista tappouhkausten takia. Nykyisin Pamuk joutuu liikkumaan turvamies mukanaan.

Kansainvälisesti yli 20 maata on tuominnut armenialaisten kansanmurhan. Turkki kiistää kuitenkin kansanmurhan tapahtuneen. Vuoden 2010 alussa Ruotsi ja Yhdysvallat nimesivät joukkotuhon virallisesti kansanmurhaksi. Tämän jälkeen Turkki kutsui Tukholman ja Washingtonin lähettiläänsä kotiin. Milloinhan Suomen hallituksella on rohkeutta tehdä sama?

Armenialaisia on asunut Turkin pääkaupungissa Istanbulissa jo ennen kuin turkkilaiset valloittivat kaupungin, silloisen Konstantinopolin, vuonna 1453 bysanttilaisilta. Armenialaisia asuu Turkissa enää 170 000. Heitä ei kelpuuteta valtion virkoihin, opettajiksi tai sotilaiksi. Kysymyksessä on selvä rasistinen rotuerottelu. Turkkilaisten ja armenialaisten erona on ainoastaan se, että armenialaiset eivät ole muslimeja.