Helsingin Roihuvuoren moskeijan seinällä julistettiin lakanalla Jeesuksen olleen muslimi. Samaa julistusta ovat tehneet myös muslimilähetyssaarnaajat katukojussa ”Jeesus oli muslimi” T-paidat päällä.
Julistus on hämmentänyt useita suomalaisia. Mutta itse asiassa väite on vanha ja kuuluu islamin perusoppiin ja Koraanin teksteihin jo islamin alusta 600-luvusta lähtien. Islam näkee Jeesus Nasaretilaisen muslimiprofeettana, joka ei kuollut ristillä vaan nousi ylös taivaaseen ilman kuolemaa. Islamin opetus väittää lisäksi, että Juudas kuoli Jeesuksen sijaan ristillä.
Profeetta Muhammedin oli vaikea ymmärtää sitä, että Jumalan lähettiläs voi kuolla häpeällisen kuoleman. Hän muuttikin silloin jo lähes 600 vuotta vanhaa kertomusta siten, että sankari selvisikin hengissä ja petturi sai kokea julman kohtalon. Muhammed ei voinut hyväksyä häpeää.
Islam kokee olevansa aabrahamilainen uskonto. Perinteen mukaisesti käsitetään arabit Aabrahamin vanhimman pojan Ismaelin jälkeläisiksi. Islamilaisen käsityksen mukaan Aabraham ja Ismael olisivat rakentaneet muslimien pyhimmän paikan Kaaban.
Aabrahamin vierailusta Kaabaan ja pyhäkön rakentamisesta ei kuitenkaan ole minkäänlaista kirjallista dokumentaatiota ennen Muhammedin lausuntoja 600 lukua jKr. Aabraham eli noin 2000 eKr. Tarina ilmestyi tyhjästä Muhammedin esille tuomana. Siitä ei ollut minkäänlaista suullista tai kirjallista perimätietoa 2600 vuoden ajalta. Muhammed kertoi tarinoita eikä hän tuhlannut aikaansa niiden todisteluun.
Muhammed halusi olla juutalaisuuden ja kristillisyyden uudistaja. Hän ei pitänyt itseään uuden uskonnon perustajana vaan uskonpuhdistajana. Hän toivo saavansa juutalaiset puolelleen ja määräsi seuraajiensa rukoilevan Jerusalemia kohden. Kun juutalaiset torjuivat hänet, niin rukoussuunta muutettiin Mekkaa kohden.
Kuitenkaan ennen Muhammedin aikaa ei ole olemassa minkäänlaista kirjallista mainintaa islamista tai islamilaisista opeista. Islam ilmestyi maailmaan kuin tyhjästä Muhammedin väitettyjen ilmestysten kautta. Ennen kuin Muhammed aloitti toiminnan 40-vuotiaana, islamista ei ole minkäänlaista suullista tai kirjallista perimätietoa. Muhammed perusti ilmestystensä kautta täysin uuden uskonnon, johon hän otti vaikutteita juutalaisuudesta, kristillisyydestä, zarahustralaisuudesta ja saabilaisilta.
Myöhemmin keskiajalla muslimioppineet kirjoittivat ns. Barnabaan evankeliumin. Kirjoituksesta on säilynyt espanjalainen ja italialainen kopio. Vanhin kopio on 1500 luvulta. Barnabaan evankeliumissa kirjoitetaan islamin uskon mukainen näkemys Jeesus Nasaretilaisesta islamilaisena profeettana.
Viime vuosina uusateistit ovat keksineen ”Barnabaan evankeliumin” olemassaolon ja esittelevät sen kristinuskoa kumoavana todisteena internetin keskustelupalstoilla ja blogeissa. On mielenkiintoista nähdä, että uusateistit toimivat islamilaisina evankelistoina ja pyrkivät kumoamaan kristillisyyttä muslimien teksteillä.
torstaina, heinäkuuta 30, 2015
maanantaina, heinäkuuta 27, 2015
Islamin perinteiden pakanalliset taustat?
Islamin perustaja ja profeetta Muhammed syntyi vuonna 570 eKr. Arabian niemimaalla Abdallah-nimiselle miehelle. Muhammedin isä kuoli ennen hänen syntymäänsä ja isoisä otti vastasyntyneen hoitoonsa. Isoisä kuoli Muhammedin ollessa kahdeksanvuotias ja hänen setänsä Abu Talib otti hänet kasvatikseen. Muhammed avioitui ensimmäisen kerran ollessaan 25-vuotias.
Noin neljäkymmentävuotiaana Muhammed alkoi nähdä näkyjä, jotka muokkasivat uuden uskonnon islamin ja loivat perustan sen pyhälle kirjalle, Koraanille.
Ennen islamia Arabian niemimaan arabeilla ei ollut kirjallista historiaa. Mutta heidän tiedetään palvoneen monia jumalia. Islamin perimätiedon mukaan (Abdullad bin Masud) Mekan Kaabassa palvottiin 360 epäjumalaa (Sahih Bukhari 3:658). Muhammed alkoi alun perin toimia tätä monijumalaisuutta vastaan.
Arabien palvonnan kohteina on arveltu olevan pääasiassa taivaan kappaleet, aurinko, kuu ja tähdet. Tämän perusteella arvellaan, että islamin tunnuksen, kuun sirpin, alkuperä olisi arabien kuun palvonnassa.
Ensimmäisen Muhammedin elämänkerran kirjoittaja Isbn Ishaq kertoo arabien kunnioittaneen myös ”pyhiä kiviä”. Ennen islamia arabiheimojen epäjumalanpalvelus keskittyi Mekassa olevaan kuution muotoiseen Kaaban pyhäkköön. Pyhäkössä on maahan pudonnut musta meteoriitti, jota arabiheimot palvoivat pyhänä.
Kun epäjumalia tultiin palvomaan Mekkaan, niin Kaaban kiveä käytiin suutelemassa. Muhammed saapuessa Mekkaan, myös hän kävi suutelemassa kiveä (Sahih Bukhari 2:667). Nykyisin muslimit suorittavat saman tradition käydessään pyhiinvaelluksella Mekassa. Muhammed siirsi tämän tradition arabien uskomuksista suoraan islamiin.
Pyhiinvaellusmatkalla muslimit kiertävät Kaaban seitsemän kertaa ja menevät sen jälkeen paholaista symboloivien pylväiden luo ja kivittävät niitä. Tähän rituaaliin liittyy myös Mekan päämoskeijan lähellä sijaitsevien vuorten Safan ja Marwan välin juokseminen seitsemän kertaa.
Koraani kertoo, että tämä rituaali oli voimassa jo ennen islamia. Muhammed siirsi myös tämän epäjumalien palvontaan kuuluvan tavan suoraan islamiin (Suura 2:158).
Muhammed kuului arabian suurimpaan heimoon, quaraish-heimoon. Ennen islamia tämä heimo sai tuloja epäjumalanpalvojien palvontamatkoista Kaabaan. Suuret joukot arabiheimoja saapui palvomaan jumalia mustalla kankaalla päällystetyn rakennuksen sisälle ja sen ympärille.
On ajateltu, että Muhammed jätti nämä epäjumalanpalvontatavat islamiin juuri quaraish-heimon mieliksi, koska rituaalit eivät suoraan uhanneet islamia. Kun quaraishilaiset kääntyivät muslimeiksi, heidän tulonsa säilyivät muslimien jatkaessa arabien pyhiinvaellus käytäntöjä Kaabaan.
Arabian niemimaan yksi suurimmista uskontoryhmistä olivat saabilaiset. Heidät mainitaan myös Koraanissa Suurassa 22:17. Saabilaiset olivat tähtien palvojia ja heillä oli oma pyhä kirja, Seetin kirja.
Syyrialainen historioitsija Abu’l Fida (1273 – 1331) kirjoittaa heidän rukoilleen seitsemän kertaa päivässä. Saabilaiset myös paastoavat kolmekymmentä päivää kerran vuodessa. Saabilaisten paasto alkoi yön viimeisestä neljänneksestä seuraavan päivän auringon laskuun asti. Saabilaiset myös kunnioittivat ”Mekan Taloa” eli Kaabaa.
Väitetään, että Muhammed siirsi saabilaisten rukous ja paastotavat islamiin lähes sellaisenaan. Muslimit rukoilevat viisi kertaa päivässä ja heillä on joka vuosi kolmenkymmenen päivän paastokausi, ramadan. Ramadanin aikana paasto kestää päivän ajan ja yöllä on lupa syödä ja juoda.
Pakanallisten uskontojen lisäksi Muhammed otti aineistoa islamiin Arabian niemimaalla asuvien juutalaisten ja kristittyjen kirjoituksista.
Edellä esitettyjen väitteiden perusteella islam olisi synkretistinen uskonto, joka syntyessään otti voimakkaasti vaikutteita ympäröivistä uskonnoista. Muhammed muokkasi näiden uskontojen kirjoituksia ja tapoja omien tarkoitusperien mukaisiksi ja saikin muodostamansa uskonnon ja sotatoimiensa kautta kunnioitetun ja vaikuttavan aseman Arabian niemimaalla.
Noin neljäkymmentävuotiaana Muhammed alkoi nähdä näkyjä, jotka muokkasivat uuden uskonnon islamin ja loivat perustan sen pyhälle kirjalle, Koraanille.
Ennen islamia Arabian niemimaan arabeilla ei ollut kirjallista historiaa. Mutta heidän tiedetään palvoneen monia jumalia. Islamin perimätiedon mukaan (Abdullad bin Masud) Mekan Kaabassa palvottiin 360 epäjumalaa (Sahih Bukhari 3:658). Muhammed alkoi alun perin toimia tätä monijumalaisuutta vastaan.
Arabien palvonnan kohteina on arveltu olevan pääasiassa taivaan kappaleet, aurinko, kuu ja tähdet. Tämän perusteella arvellaan, että islamin tunnuksen, kuun sirpin, alkuperä olisi arabien kuun palvonnassa.
Ensimmäisen Muhammedin elämänkerran kirjoittaja Isbn Ishaq kertoo arabien kunnioittaneen myös ”pyhiä kiviä”. Ennen islamia arabiheimojen epäjumalanpalvelus keskittyi Mekassa olevaan kuution muotoiseen Kaaban pyhäkköön. Pyhäkössä on maahan pudonnut musta meteoriitti, jota arabiheimot palvoivat pyhänä.
Kun epäjumalia tultiin palvomaan Mekkaan, niin Kaaban kiveä käytiin suutelemassa. Muhammed saapuessa Mekkaan, myös hän kävi suutelemassa kiveä (Sahih Bukhari 2:667). Nykyisin muslimit suorittavat saman tradition käydessään pyhiinvaelluksella Mekassa. Muhammed siirsi tämän tradition arabien uskomuksista suoraan islamiin.
Pyhiinvaellusmatkalla muslimit kiertävät Kaaban seitsemän kertaa ja menevät sen jälkeen paholaista symboloivien pylväiden luo ja kivittävät niitä. Tähän rituaaliin liittyy myös Mekan päämoskeijan lähellä sijaitsevien vuorten Safan ja Marwan välin juokseminen seitsemän kertaa.
Koraani kertoo, että tämä rituaali oli voimassa jo ennen islamia. Muhammed siirsi myös tämän epäjumalien palvontaan kuuluvan tavan suoraan islamiin (Suura 2:158).
Muhammed kuului arabian suurimpaan heimoon, quaraish-heimoon. Ennen islamia tämä heimo sai tuloja epäjumalanpalvojien palvontamatkoista Kaabaan. Suuret joukot arabiheimoja saapui palvomaan jumalia mustalla kankaalla päällystetyn rakennuksen sisälle ja sen ympärille.
On ajateltu, että Muhammed jätti nämä epäjumalanpalvontatavat islamiin juuri quaraish-heimon mieliksi, koska rituaalit eivät suoraan uhanneet islamia. Kun quaraishilaiset kääntyivät muslimeiksi, heidän tulonsa säilyivät muslimien jatkaessa arabien pyhiinvaellus käytäntöjä Kaabaan.
Arabian niemimaan yksi suurimmista uskontoryhmistä olivat saabilaiset. Heidät mainitaan myös Koraanissa Suurassa 22:17. Saabilaiset olivat tähtien palvojia ja heillä oli oma pyhä kirja, Seetin kirja.
Syyrialainen historioitsija Abu’l Fida (1273 – 1331) kirjoittaa heidän rukoilleen seitsemän kertaa päivässä. Saabilaiset myös paastoavat kolmekymmentä päivää kerran vuodessa. Saabilaisten paasto alkoi yön viimeisestä neljänneksestä seuraavan päivän auringon laskuun asti. Saabilaiset myös kunnioittivat ”Mekan Taloa” eli Kaabaa.
Väitetään, että Muhammed siirsi saabilaisten rukous ja paastotavat islamiin lähes sellaisenaan. Muslimit rukoilevat viisi kertaa päivässä ja heillä on joka vuosi kolmenkymmenen päivän paastokausi, ramadan. Ramadanin aikana paasto kestää päivän ajan ja yöllä on lupa syödä ja juoda.
Pakanallisten uskontojen lisäksi Muhammed otti aineistoa islamiin Arabian niemimaalla asuvien juutalaisten ja kristittyjen kirjoituksista.
Edellä esitettyjen väitteiden perusteella islam olisi synkretistinen uskonto, joka syntyessään otti voimakkaasti vaikutteita ympäröivistä uskonnoista. Muhammed muokkasi näiden uskontojen kirjoituksia ja tapoja omien tarkoitusperien mukaisiksi ja saikin muodostamansa uskonnon ja sotatoimiensa kautta kunnioitetun ja vaikuttavan aseman Arabian niemimaalla.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)