Vaietut miehitetyt alueet

Maailmalla on ainakin kolme miehitettyä aluetta, jotka ovat unohdettu melko totaalisesti. Marokon suorittamasta Länsi-Saharan miehityksestä ja Turkin miehittämästä Pohjois-Kyproksesta ei puhuta paljon mediassa. Etelä-Kypros on EU:n jäsen. Miksi EU on näin saamaton oman alueensa miehittämistä kohtaan? Länsi-Sahara on ollut miehitettynä jo 30 vuotta YK:n päätöksistä huolimatta.

Kypros itsenäistyi Britanniasta 1960. Vuonna 1974 Turkkilaiset joukot miehittävät saaren pohjoisosa. Kansainvälinen yhteisö tuomitsi miehityksen. Vuonna 1983 turkkilainen osa Kyprosta julistautui itsenäiseksi Pohjois-Kyproksen turkkilaiseksi tasavallaksi. Turkki on ainut valtio, joka on tunnustanut tämän itsenäisyysjulistuksen. Ainoastaan eteläinen Kyproksen tasavallan hallitus on kansainvälisesti tunnustettu. Turkkilaiset ovat tuhonneet väkivaltaisuuksissa kreikkalaisen väestön rakennuksia runsaasti. Esimerkiksi 133 ortodoksista kirkkoa on tuhottu täysin. Lisäksi 768 kirkkoa ja luostaria on muutettu moskeijoiksi, kasarmeiksi tai sairaaloiksi.

Kolmas miehitetty alue on Indonesian Papua. Huolimatta Papuan enemmistön vaatimuksista alue ei ole saanut itsemääräämisoikeuksia. Päinvastoin Indonesian hallinto pyrkii vähentämään alueen autonomisia oikeuksia ja islamilaistaa aluetta aktiivisesti.

Marokko miehittää Länsi-Saharaa

Espanja luopui viimeisestä siirtomaastaan, Länsi-Saharasta, vuonna 1975. Marokko miehitti maan Espanjan lähdettyä. Länsi-Sahara julistautui itsenäiseksi demokraattiseksi arabitasavallaksi 1976. Miehitystä on jatkunut jo yli 30 vuotta. Länsi-Saharan pakolaishallitus toimii Tinfoufin leireillä Algeriassa. Maan vapautusliike Polisarion hallitsee maasta kolmasosa ja Marokkolaiset miehitysjoukot kaksi kolmasosaa. Marokko on rakentanut tälle rajalle muuriksi korkean hiekkavallin, jota vartioivat raskaasti aseistetut marokkolaiset miehitysjoukot. Muuri aitaa länsisaharalaiset kotimaastaan, ystävistään ja paimentolaiset laitumistaan.

Muuri on suurimpia ja vaietuimpia sotilaallisista linnoituksista maailmassa. Muurin pituus on 2 700 km ja sitä vartioi 160 000 sotilasta. Piikkilankaa muurin varrelle on vedetty 20 000 km ja muurin eteen on kylvetty miinakenttä. Viiden kilometrin välein muurissa on vartioasema, jonka takana on tykistöä, panssarivaunuja ja tutka-asemia. Miehitysmuurin ylläpitäminen maksaa Marokolle 1,5 – 2 miljoonaa euroa joka päivä.

YK on vaatinut kansanäänestystä alueen itsenäisyydestä Marokon arabi-hallitukselta jo 40 vuotta. YK, Afrikan maiden järjestö OAU ja Haagin kansainvälinen tuomioistuin ovat tuominneet miehityksen. Muurin ympärillä on käyty vaiettua sotaa, jota valtamedia ei tuo esille. Arabien miehitys Länsi-Saharassa ei saa mediassa tilaa. Sen sijaan palstatilaa ja ohjelmatunteja käytetään Lähi-idän tapahtumiin.

Puolet länsisaharalaisista odottaa pakolaisleireillä itsenäisyyttä. 200 000 – 250 000 näistä pakolaisista asuu Algerian pakolaisleirillä. Marokko on siirtänyt Länsi-Saharaan 400 000 marokkolaista siirtolaista. Näistä puolet on sotilaita ja puolet siirtolaisia.

Länsi-Sahara on pääasiassa aavikko. Maaperässä on hieman fosfaattia, öljyä ja uraania. Luonnonvarat ovat kuitenkin sen verran vähäiset, että ne eivät selitä Marokon miehitystä. Miehityksen syynä on kansallisylpeys ja ajatus suur-Marokosta. Marokko ei aio luopua Länsi-Saharan hallinnasta, vaikka maan itsenäisyyden on tunnustanut 80 valtiota.

Länsi-Saharan väestöstä 100 % on muslimeita. Marokon väestöstä 99,8 % on muslimeja.

Marokon miehitys Länsi-Saharassa on kestänyt 30 vuotta

Länsi-Sahara on tuntematon maa Suomessa. Maa sijaitsee Afrikan länsireunalla ja on pinta-alaltaan lähes Suomen kokoinen. Länsi-Sahara sai itsenäisyyden Espanjasta 1976. Marokko miehitti maan heti kun Espanja jätti sen 1975. Valtaosa Länsi-Saharan kansasta elää Algeriassa pakolaisleireillä. YK vaati miehityksen jälkeen pikaista kansanäänestystä maan itsenäisyydestä, mutta Marokko on onnistunut lykkäämään äänestystä jo 30 vuotta.

YK:n ja Afrikan unionin tuomiosta huolimatta Marokko pitää kiinni Länsi-Saharasta ja sen luonnonvaroista. Lisäksi Marokko on kansoittanut maan onnistuneesti marokkolaisilla siirtolaisilla. Varmuuden vuoksi Marokko on ympäröinyt Länsi-Saharan 2500 km miinoitetulla hiekkavallilla. Vallilla Marokko haluaa estää vapautusliikkeen Polisarion toiminnan.

Länsi-Sahara juhlii vuonna 2006 kuitenkin ensimmäistä kertaa itsenäisyyttä. Marokko pidättää saharalaisaktivisteja ja estää ulkopuolisten pääsyn alueella vastauksena juhlinnalle. Tämä laiton miehitys saa valitettavan vähän huomiota maailman tiedotusvälineissä.