Ovatko arabimaailman levottomuudet tie demokratiaan vai islamismiin?

Egyptin levottomuudet ovat pysyneet ykkösuutisina päämedioissa. Länsimedioissa Tahrinin aukion kansannousu nähdään pelkkänä positiivisena ilmiönä ja tienä arabimaiden demokratisoitumiseen. Kansannousu alkoi Tunisiasta ja vastaavaa liikehdintää on ollut myös muissa arabimaissa.

Valitettavasti peikkona taustalla on 1970-luvun lopun Iranin kansanousu seuraukset. Vallankumouksen alkuvaiheessa perustuslailliset, vasemmistolaiset ja uskonnolliset ryhmät syrjäyttivät šaahin vallasta. Mutta tämän jälkeen maan vanhoilliset islamistit ottivat vallan ja tuhosivat muut vallankumouksellisten joukot.

Iranin šaahi Mohammad Reza Pahlavi pakeni maasta vuoden 1979 alussa ja ääri-islamistinen uskonnollinen johtaja ajatolla Khomeini palasi maahan. Saman vuoden huhtikuuta järjestettiin kansanäänestys maan valtiomuodosta ja sen tuloksena Islamilainen tasavalta hyväksyttiin monarkian korvaajaksi ja säädettiin islamilainen perustuslaki, jolla ajatolla Khomeini nostettiin maan korkeimmaksi johtajaksi.

Khomeinista tuli faqih tai Korkein johtaja ja hän eliminoi vastustajansa, ensiksi liberaalit ja vasemmistolaiset, kuten presidentti Abolhassan Bani-Sadrin. Vuoteen 1981 Khomeinin aikana Iranin islamilaisissa "puhdistuksissa" teloitettiin 1600 iranilaista.

Pelkona on, että islamistit käyttävät kansanousua ja sitä seuraavia levottomuuksia hyödykseen ja kaappaavat vallan Egyptissä ja muissa maissa, joissa levottomuuksia on ollut. Tällöin kansalaiset joutuisivat ojasta allikkoon, toisesta diktatuurista vielä pahemman islamistisen diktatuurin alaisuuteen. Tästä alkaisi myös entistä vaikeammat ajat maan kansallisille ja uskonnollisille vähemmistöille ja maan islamistuminen heikentäisi entisestään naisten yhteiskunnallista asemaa.

Egyptissä vanhoillinen ja islamistinen muslimiveljeskunta on yksi voimakkaimmista opposition voimista. Veljeskunta ei ajattele maan kansallista etua, vaan haluaa käyttää tilannetta hyväkseen kaapatakseen vallan ja tehdäkseen Egyptistä islamistisen valtion, joka ajaisi islamin uskonnollisia päämääriä koko maailmassa.

Islamilainen veljeskunta näkee Koraanin ja sunnan Allahilta saadun lain määrittäjinä. Tämän islamilaisen lain eli sharian pitää veljeskunnan mukaan ulottaa koskemaan kaikkia elämänalueita, mukaan lukien hallinnon järjestäminen ja päivittäinen elämä. Lain soveltamisesta on nähty surullisia esimerkkejä Iranissa ja Afganistanissa. Egyptin vuoden 2005 vaaleissa islamilainen veljeskunta oli suosituin oppositioryhmä, se sain 20 % parlamentin paikoista.

Iranin islamilainen pappishallinto onkin tukenut Egyptin mielenosoituksia ja toivottanut islamistiliikkeet tervetulleeksi Egyptin poliittiselle kartalle osana "demokratisoitumisprosessia". Iranin ylin johtaja ajatollah Ali Khamenei on kiittänyt arabimaailman kansannousuja, koska ne kertovat hänen mielestään "islamilaisen vapautusliikkeen" etenevän.

Lähteenä käytetty Helsingin Sanomien 5. ja 6.2.11 uutisointia ja Wikipedian tietoja Iranin vallankumouksesta ja islamilaisesta veljeskunnasta.