Tästä puhtuaan - Kaltio-lehden sarjakuva

Oululainen pieni kulttuurilehti, Kaltio, antoi potkut päätoimittaja Jussi Vilkunalle, joka julkaisi Ville Rannan Muhammed-sarjakuvan. Sarjakuvan takia Oulun kaupunki perui piirtäjä Rannalta tilaamansa kuvituksen J. V. Snellmannin juhlakirjaa. Myöhemmin kaupungin Snellmann-työryhmä olisi ollut valmis perumaan päätöksensä, mutta Ranta ei enää suostunut tarjoukseen. Lehteä ja Oulun kaupunkia on syytetty ylireagoinnista ja Helsingin Sanomat ehdotti osapuolille hysteria palkintoa?

Ranta kristisoi omien sanojensa mukaan sarjakuvassaan Suomen ”pelkurihallituksen itsesensuuria ja alistumista tyhmyyden edessä”. Muutamaa päivää aiemmin pääministeri Matti Vanhanen oli esittänyt Suomen valtion virallisen anteeksipyynnön yksityisellä suomalaisella sivulla julkaistusta tanskalaisista pilakuvista Muhammedista. Rannan sarjakuva kritisoi suomalaista poliittista johtoa itsesensuurin ilmapiirin synnyttämisestä. Sarjakuvassa Tarja Halonen, Erkki Tuomioja ja Matti Vanhanen polttivat Tanskan lipun sanoutuakseen irti tanskalaisten ongelmista.

Onko Kaltio-lehti ja Oulun kaupunki huolissaan siitä, että eivät loukkaisi uskonnollisia tunteita vai onko kysymys pelosta ääri-islamilaisia kohtaan ja taipumista väkivallan vaatimuksen alle? Väkivaltaiset ääri-islamilaiset liikkeet rohkaistuvat toiminnassa, jos heidän vaatimuksiinsa suostutaan. Kärjistetysti sanottuna Kaltio-lehden ja Oulun kaupungin toiminta tukee ja rohkaisee tällaista väkivaltaista toimintaa.

Ääri-islamistit haluavat kuuliaisuutta omaa islamilaista arvomaailmaansa kohtaan kaikkialle maailmaan. Tähän arvomaailmaan liittyy suvaitsemattomuus ja suoranainen vaino toisinajattelijoita kohtaan. Onko islamin väkivaltainen liikehdintä onnistunut levittämään, tuomansa pelon kautta, omaa suvaitsemattomuuttaan länsimaihinkin? Kaltio-lehden tapauksessa kuvittaja menetti pelon synnyttämän ylireagoimisen takia toimeentuloaan.

Viimeaikaisessa kuohunnassa ei ole kysymys vain sananvapauden rajanvedoista vaan kysymys on myös siitä salliiko islam muita ajattelutapoja ja elämäntapoja ja salliiko islamilainen vakava uskonnollinen vakaumus muiden uskontojen tasavertaista harjoittamista. Useissa islamilaisissa maissa islamilaisen arvomaailman mukaista käyttäytymistä vaaditaan myös ei-muslimeilta. Esimerkiksi sianlihan myynti voi olla kiellettyä myös ei-muslimeilta. Onko mahdollista, että tulevaisuudessa mennään niinkin pitkälle, että jossakin Euroopan maassa kielletään sianlihan myynti muslimien loukkaantumisen takia?

Jälleen kärjistetysti voi sanoa, että tästä ei ole enää pitkä matka siihen, että muiden uskontojen harjoittamista vaikeutetaan, jotta muslimit eivät loukkaantuisi. Näin on tehty käytännössä useissa muslimimaissa jo vuosisatojen ajan. Islamin sallima uskonnonvapaus tai sen puute on nähtävänä nykyisten islamilaisten maiden jokapäiväisessä elämässä.

Marokon miehitys Länsi-Saharassa on kestänyt 30 vuotta

Länsi-Sahara on tuntematon maa Suomessa. Maa sijaitsee Afrikan länsireunalla ja on pinta-alaltaan lähes Suomen kokoinen. Länsi-Sahara sai itsenäisyyden Espanjasta 1976. Marokko miehitti maan heti kun Espanja jätti sen 1975. Valtaosa Länsi-Saharan kansasta elää Algeriassa pakolaisleireillä. YK vaati miehityksen jälkeen pikaista kansanäänestystä maan itsenäisyydestä, mutta Marokko on onnistunut lykkäämään äänestystä jo 30 vuotta.

YK:n ja Afrikan unionin tuomiosta huolimatta Marokko pitää kiinni Länsi-Saharasta ja sen luonnonvaroista. Lisäksi Marokko on kansoittanut maan onnistuneesti marokkolaisilla siirtolaisilla. Varmuuden vuoksi Marokko on ympäröinyt Länsi-Saharan 2500 km miinoitetulla hiekkavallilla. Vallilla Marokko haluaa estää vapautusliikkeen Polisarion toiminnan.

Länsi-Sahara juhlii vuonna 2006 kuitenkin ensimmäistä kertaa itsenäisyyttä. Marokko pidättää saharalaisaktivisteja ja estää ulkopuolisten pääsyn alueella vastauksena juhlinnalle. Tämä laiton miehitys saa valitettavan vähän huomiota maailman tiedotusvälineissä.