Uskontorauhan häirintä

Uskontorauhan häirintä ja muslimien pyhien arvojen loukkaaminen on ollut Suomessa oikeudessa esillä. Häiritsijäksi todettu toimittiin sakkoihin. YK ihmisoikeusneuvoston rasisminvastaisessa kokouksessa, jonka puheenjohtajana oli muuten Libya ja Kuuba ja varapuheenjohtajina Pakistan ja Iran, muslimimaat yrittivät saada läpi julistuksen, jolla olisi maailmanlaajuisesti kielletty islamin arvostelu. Yksi konferenssin pääjärjestäjistä on maailman laajin islamilainen järjestö, OIC (the Organization of Islamic Conference). 

Konferenssi saikin juntattua läpi julkilauselman, jossa ehdotetaan mm., että paikalliset, kansalliset ja kansainväliset lait ja ihmisoikeusjulistukset olisi muutettava, niin että ”islamin häpäisystä” tehdään rangaistava teko kaikkialla maailmassa.

Suomen viranomaisten pyrkimyksenä on aina olla mallikelpoinen jäsen kaikissa kansainvälisissä instansseissa, missä Suomi esiintyy. Nytkin tätä julkilausumaa on aloitettu toteuttaa Suomessa. Islamistit ovat terrorilla saaneet aikaan maailmanlaajuisen pelon ilmapiirin, jossa heitä ja heidän pyrkimyksiään kohdellaan silkkihansikkain. Tämä pelon ilmapiiri aiheuttaa sen, että pyritään kaikin tavoin estämään muslimijohtajien ja -yhteisöjen loukkaantuminen. Suomen viranomaisilla onkin kymmenien vuosien kokemus vastaavasta käyttäytymisestä Neuvostoliittoa kohtaan. Aikoinaan vaiettiin kaikista epäkohdista, joita Neuvostoliitossa ja muissa itä-blokin maissa tapahtui. Lisäksi pyrittiin vaientamaan jokainen, joka uskalsi kritisoida vaikutusvaltaisen naapurin arvomaailmaa.

Mikä voi loukata uskontonsa vakavasti ottavaa muslimia? Olen törmännyt maailmanlaajuisesti esimerkkeihin, joissa loukkauksen aiheuttajana voi olla sianlihan myynti, sikojen kasvattaminen, kääntyminen pois islamista, naisten housujen käyttö, naisten huivittomuus, naisten koulutus ja työssäkäynti, muun uskonnon kuin islamin tunnusmerkit, uskonnottomuus, miesten ja naisten välinen keskustelu, buddhalaiset patsaat, muun uskonnon kuin islamin opettaminen koulussa, suvivirret jopa se että et ehkä ole muslimi. Lisäksi, vaikka olisit muslimi, loukkaantumista voi aiheuttaa se, että et ole riittävän harras muslimi tai et harjoita islamia kuten loukkaantunut henkilö. Joten on mahdotonta olla loukkaamatta islamistia, jos et ajattele ja elä kuten hän. Onko tämän ajattelutavan puolustaminen lailla moniarvoista yhteiskuntaa?

Muslimioppineiden tunnustama tosiseikka on se, että yksi Muhammedin vaimoista oli nimeltään Aisha. Samojen muslimioppineiden tunnustama historiallinen tosiseikka on se, että Muhammed kihlautui Aishan kanssa kun Aisha oli 6-vuotias. Muhammed oli tällöin noin 53-vuotias. Tämän lisäksi muslimioppineet myös tunnustavat historialliseksi tosiseikaksi sen, että Muhammed aloitti seksuaalisen kanssakäymisen Aishan kanssa kun tämä lapsivaimo oli 9-vuotias. Nykyaikana on myös olemassa nimitys tämän kaltaiselle käyttäytymiselle.

Muhammedin toiminnan puolustajat voivat sanoa tähän, että tuohon aikaan eli 600-luvulla jKr. oli tavallista, että lapset menivät naimisiin. Nykyisin taas tiedämme, että lapselle on henkisesti tuhoisaa jos hänen kanssaan harjoitetaan seksiä. Jos Muhammed oli pyhä mies ja profeetta, häneltä pitäisi vaatia enemmän kuin sen ajan keskiverto yhteiskunnallinen moraali vaatii.

Ongelmana on lisäksi se, että Muhammedin käytännön elämän esimerkeistä on tullut sunna, eli elämän esimerkki hartaille muslimeille. Näin Muhammed siirtää jatkuvasti 600-luvun tuhoisaksi havaittuja käytäntöjä esimerkillään nykyajan islamilaiseen yhteisöön. ”Pyhä sota” ja naisten alistettu asema ovat näihin kuuluvia asioita.

Luonnollisesti muslimioppineet voisivat asettaa osan sunnista kyseenalaiseksi ja poistaa niiden esimerkin merkityksen. Käytännössä tähän ei uskalleta ryhtyä, koska tällöin kyseenalaiseksi voidaan asettaa myös muut Muhammedin opetukset ja lopulta koko uskonto. Tähän kritiikkiin islam ei ole valmis, eikä tule koskaan olemaan.